sunnuntai 8. toukokuuta 2016

Mielenterveyttä liikunnasta

On keskiviikkoaamu, kello on hieman yli 11 aamupäivällä ja ihmiset ovat kerääntyneet puistoon nauttimaan auringosta. Niin myös minä! Olen Taru, 20-vuotias nuori nainen Helsingistä. Tämä on ensimmäinen kirjoitukseni Yeesiläisten matkassa -blogissa ja voin kertoa että olen innoissani! Aiheena tänään on itselleni erittäin läheinen asia, liikunta, ja sen mielenterveydelliset vaikutukset.

Ajoittaiset väsymyksen, stressin, ikävystyneisyyden, tai jopa masentuneisuuden tunteet lienevät lähes meille kaikille tuttua. Joillekin enemmän, joillekin vähemmän. Minulle, nämä tuntemukset olivat vielä jonkin aikaa sitten hyvinkin tuttuja. Kamppailin useita vuosia negatiivisia ja surullisia tuntemuksia vastaan ja minusta tuntui välillä siltä, että mistään eikä kenestäkään voi olla minulle apua.



Mielenterveys ja fyysinen terveys kulkevat käsi kädessä

Elämäntapamme ovat nykyään hyvinkin fyysisesti passiivisia. Suuri osa suomalaisista tekee töitä lähinnä istuen. Työt valtaavat isoimman osan päivästä ja rankan työpäivän jälkeen rentoudutaan ja katsotaan vaikka telkkaria. (Jep, näin ne munkin päivät aikalailla menee!) Aamulla väsyttää, päivällä väsyttää ja illalla väsyttää. Stressaa, voimat on loppu ja päähän sattuu. Ehkä se on nämä huonot säät, ehkä olen tehnyt liikaa töitä, voikun voisi ottaa vähän lepolomaa. Oletko koskaan miettinyt, että ehkä väsymys saattaisi johtua liikkumisen puutteesta?

Olin ensin skeptinen liikunnan vaikutuksista mielenterveyteen. Miten se muka saisi minut ja mun mielen virkeämmäksi? Joku lenkkeily? Aloin miettimään asiaa ja päätin kokeilla. Miksi ei, eihän liikkumisesta mitään haittaakaan ole! Olen pienestä asti harrastanut kaikenlaista liikuntaa, mutta viime vuodet koulu- ja työstressin parissa ovat tuntuneet (muka) liian kiireisiltä liikkumiseen. Aloitin pienestä, kävelin portaat aina kun mahdollista, kävelin pienet matkat kun muuten olisin ottanut metron tai bussin, kävelin töihin ja jossain vaiheessa aloitin käymään kuntosalilla. En ole koskaan voinut paremmin kuin nyt.



Aamuni alkaa tänäkin päivänä siitä että suuntaan rantaa kohti kävelylenkille. Se on musta ihan paras tapa pistää päivä käyntiin. Muuten arkipäivisin liikun pyörällä tai kävellen jos vain mahdollista. Jos aikaa riittää, käyn pyörähtämässä kuntosalilla tai jumppailen kotona. Pieniä juttuja, johon ei muka joskus ollut aikaa.

Parasta tässä kaikessa on varmaankin se onnistumisen tunne. Kun saavut lenkiltä kotiin, kun pyyhit hikeä joogan jälkeen tai kun suuntaat kotiin salilta. Jes! Mä tein sen. Vitsi kun onkin hyvä olo. Mä rohkaisen suakin kokeilemaan. Seuraavan kerran kun pitäis mennä muutama kerros ylemmäs, valitse portaat! Kun väsyttää aamulla, käy pikku reippailulla lähimetsässä. Bussi meni nenän edestä? Kävele pari pysäkkiä! Nauti auringosta, kesästä ja luonnosta. Laita lempimusat korville ja irroittele. Älä ota liikkumisesta stressiä, tee siitä itsellesi mielekäs tapahtuma ja etsi se sun oma juttu. Olen aika varma, että sullekin on olemassa just se liikunnan muoto, mistä sä nautit!

PS. Nämä ovat vain mun ajatuksia ja kokemuksiani. Masentuneisuus ja ahdistuneisuus on aina tapauskohtaista eikä kaikilla tehoa samat apukeinot ja välineet kuin muilla, eikä liikunta ole aina suinkaan yksinään kaiken ratkaisu.

Voikaa hyvin ja IHANAA kesän odotusta kaikille!
Taru

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti