sunnuntai 3. huhtikuuta 2016

Kokoelma ajatuksia

Asiantuntijuus: Kun on työskennellyt tietotekniikan kanssa useamman vuoden, olen huomannut etten osaa enää käyttää tietokonetta kuten ihminen, joka ei tee työkseen ohjelmointia tai muuta IT-alalla olevaa työtä. Siinä missä toinen käyttää Wordia tai muuta tekstinkäsittelyohjelmaa kirjoittamiseen, itse avaan Notepadin (tai Notepad++) ja kirjoitan lähes kaiken sitä kautta sekä mahdollisesti säädän vielä merkistöenkoodausta. Onkohan kaikilla aloilla sama asia? Kun kertyy syvällisempää tietämystä jostakin aihealueesta, sitä käyttää ihan eri tavalla kuin henkilö, joka ei ole syventynyt samaan asiaan niin syvällisesti.

Erilaisuus: Luin äskeittäin Kristine Barnettin kirjan Ihmeellinen mieli, joka kertoo hänen huippuälykkäästä mutta autistisesta pojastaan. Hyvin ajatuksia herättävä kirja, varsinkin kun miettii, miten paljon ihmisiä kategorioidaan ja analysoidaan eri testeissä, terapioissa ja kouluissa jonkun perusstandardin mukaan. Mistähän on peräisin yhteiskunnan tarve yleistää asioita ja pitää poikkeuksia enemmän tai vähemmän epäonnistuneina tai huonoina asioina? Kirja sai minut ajatelleeksi, miten yhä edelleen niitä ihmisiä, jotka poikkeavat useimmista, yritetään sovittaa johonkin tiettyy olemassa olevaan malliin sen sijaan, että hyväksyttäisiin ja tuettaisiin uutta ajatusmaailmaa.

Omille muutto: Muutto omilleen tuntuu hyvin jännittävältä ja jopa pelottavalta, kun on asunut samassa paikassa koko ikänsä. Kuinka pyöritän omaa talouttani ja mitä siinä kohtaa, kun seinät tuntuvat kaatuvan päälle yksinäisyydessä? Onhan oma asunto hyvässä paikassa ja tulenhan viihtymään siellä? Vielä pelottavammalta tilanne tuntuu, kun lähtee ostamaan ensiasuntoaan. Siinä liikutellaan suuria rahoja ja mukana tulee paljon täysin tuntemattomia termejä ja lauseita, jotka kuitenkin olisi ymmärrettävä. Tällaiset asiat minua harmittavat lukiossa, sillä asuntokauppojen käsittelyä tai veroilmoitusten täyttämistä ei opetettu ollenkaan. Toivon, että yleisesti elämään tarvittavia taitoja alettaisiin opettaa viimeistään lukiossa. Joka tapauksessa, tämä on elämässä sellainen kohta, jossa saa oppia hyvin paljon uutta.

Kevät- ja kaamosmasennus: Kaamosmasennusta on tutkittu hyvin paljon ja sen lieventämiseksi on keksitty monenlaisia keinoja, kuten kirkasvalolamput. Paljon vähemmän puhutaan ja tutkitaan kevätmasennusta. Tämä tietyllä tavalla edustaa myös ihmisten kategoriointia. Jostain syystä hyvin monen on vaikea käsittää, miksi jotkut ihmiset ovat hyvin allapäin nimenomaan keväisin. Hyvä puoli kuitenkin siinä, että kevätmasennusta on myös alettua tutkia enemmän. Toivon mukaan siihen saadaan myös keinoja lieventää sitä ja ihmisille enemmän ymmärtäväisyyttä kevätmasennuksesta kärsiviä ihmisiä kohtaan. Voisi kai sanoa, että kevätmasennus tuntuu todennäköisesti samalta kuin kaamosmasennus, mutta se ilmenee eri vuodenaikaan ja eri syistä. (Joten te, jotka pidätte keväästä ja kesän tulosta: Ei kannata liian paljon tuputtaa aurinkoisten päivien ja kesän tulon ihanuutta heille, jotka kärsivät kevätmasennuksesta, sillä heitä se todennäköisesti ärsyttää äärimmisen paljon ja pahentaa sitä. Joten ollaan ymmärtäväisiä toisiamme kohtaan.)

Kirjoittaminen: Mitä enemmän ikää on tullut, sitä enemmän olen alkanut lukea kirjoja. Kirjoittaminen on tärkeä osa elämääni, vaikkakaan viime vuosina en ole sitä harrastanut niin paljon kuin haluaisin. Se ei ole helppo laji ja pahimpia hetkiä ovat ne, kun mitään ideaa ei ole, inspiraatio puuttuu tai jotakin ajatusta on hyvin vaikea saada puettua sanoiksi. Eräs kirjailija antoi hyvän vinkin: kirjoita joka päivä, myös silloinkin kun ei huvita. Kokeilin kyseistä vinkkiä ja se todellakin toimi, mutta ei ole helppoa pitää kiinni tavasta. Ja joskus kirjoittamisesta on hyvä pitää pidempikin tauko ja antaa ajatusten hautua.

-----

Tämä jää Yeesi-kirjoituksistani viimeiseksi. Omalta osaltani on aika jatkaa eteenpäin uusiin suuntiin niin kirjoittamisen kuin elämän osalta. Kiitos lukijoille kiinnostuksesta ja Yeesi-poppoolle hyvästä työstä tärkeän asian puolesta.

Kevääseen jaksamista toivottaen,
- Leena

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti