lauantai 20. helmikuuta 2016

Vieraskynä: Värityskirjat ovat aivojen superruokaa

Lauantai-iltapäivänä kauppakeskus Sellon käytävät tulvivat asiakkaita. Tarkoituksenani oli etsiä kirjakaupasta värityskirja lahjaksi ystävälleni. Etsin ensin taidekirjojen ja askartelumateriaalien joukosta, mutta pian huomaan, että värityskirjoille ja kynille onkin näköjään oma iso ständinsä keskellä käytävää.

Nappaan käteeni 12,95 euroa maksavan Väritä itsellesi mielenrauhaa-värityskirjan. Se on täynnä erilaisia kuvitettuja mereneläviä. Selaan hieman muitakin värityskirjoja, mutta päädyn lopulta meriteemaan, sillä arvelen mielikuvan kesäisestä aallokosta jo itsessään rauhoittavan. Siirryn kassalle.

 ”Jokaisen ihmisen pitäisi työpäivän jälkeen värittää värityskirjaa”. Näin kirjoitti toimittaja Merituuli Saikkonen Helsingin Sanomissa (21.1.). Jutussa haastatellun aivotutkijan mukaan yksinkertainen puuhastelu, kuten valmiiden kuvioiden värittäminen, auttaa aivoja palautumaan arkisesta kuormituksesta. Samalla se tehostaa esimerkiksi oppimista.

Väite tuntuu uskottavalta. Minulle piirtäminen ja maalaaminen ovat aina toimineet arjessa mielen rauhoittajina. Silti teksissä oli jotain, joka sai minut ärsyyntymään. Se on värityskirjoihin liittyvä kaupallisuus, joka ajatuksena kiteytyy heti seuraavassa virkkeessä: ”Ainakin, jos aikoo pärjätä työssä ja elämässä.

Aivotutkijan mukaan kirjojen värittäminen on hyväksi, jos haluaa pärjätä nykyisessä työelämässä. Värityskirjan täyttäminen tuntuu kieltämättä kovin helpolta keinolta kehittää itseään, joten tutkijan viesti uppoaa helposti suorituspaineiden keskellä painivaan toimistotyöläiseen.

Mindfulness-värityskirjat tuntuvat kertaheitolla vallanneen jo valmiiksi ylikuumentuneet wellbeing-markkinat. Suomalaisen Kirjakaupan valikoimista löytyy aikuisten värityskirja-hakusanalla yhteensä 38 erilaista kirjaa. On ”Anti-Stress”- ja ”Mindfulness”-värityskirjat sekä esimerkiksi ”The Hipster Coloring Book for Adults”-värityskirja. Hinnat heiluvat 10-15 euron välillä.

Mutta onko tämä kaikki vain vedätystä? Skeptisyys valtaa minut, kun avaan värityskirjan keittiön pöydällä. En maltakaan antaa kirjaa lahjaksi, vaan tätä on pakko kokeilla itse. Ensimmäisellä sivulla uiskentelee merikilpikonna ja päätän aloittaa rohkeasti punaisella. Aluksi värityskirjan työstäminen tuntuu kornilta burnoutissa kieriskelevien touhulta. Pian huomaan kuitenkin itsessäni saman vapautuneisuuden kuin maalatessa tai piirtäessä.

Sitten väärä väri lipsahtaa kilpikonnan jalkaan. Turhaudun ja päätän lopettaa. Session jälkeen koen oloni ehkä tavallista rentoutuneemmaksi. Niskajumini ei kyllä helpottunut, vaikka värityskirja lupasi värittämisen sulattavan kaikki jännitykset.

Valmis värityskirja on myös helppo aloittaa ja lopettaa. Sen sijaan että kuluttaisi varojaan kalliisiin ja aikaanvieviin terapioihin, voi marssia kauppaan ja ostaa ikioman värityskirjan. Samalla voi päästä kosketukseen piirustuspapereita tuhrivan sisäisen lapsensa kanssa.

Vaikka kaupan hyllyltä ostettavat värityskirjat eivät lunastakaan kaikkia lupauksiaan arjen stressin pikarentoutuksena, niissä on joka tapauksessa juonensa. Valmiiksi painetut kuviot eivät vaadi värittäjältä erillistä luovuutta, jolloin ne eivät myöskään kuormita aivoja samalla tavalla, kuin itse kuvioita tehdessä. Värittäjän ei siis tarvitse stressata muodostuuko paperille eläinhahmoista bambin sijasta sittenkin dumbo.

En aio lahjoittaa omaa värityskirjaani pois, vaan aion antaa sille vielä mahdollisuuden jos toisen. Koen värittämisen yhtenä hyvänä työkaluna henkisen hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Se toimii siinä missä liikkuminen, ystävien tapaaminen ja hyvä ruoka. Ei sen enempää, ei sen vähempää.

Värityskirjoissa on pohjimmiltaan kyse aivojen superfoodista. Kukaan ei varsinaisesti tarvitse goji-marjoja, mutta niitä on mukava mutustella. Sama pätee värityskirjoihin - mukavaa ja rentouttava ajanvietettä, josta joutuu vähän maksamaan.
 
Pauli Pesola
Kirjoittaja on 32-vuotias Yeesin vapaaehtoinen

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti