keskiviikko 8. lokakuuta 2014

Syysiltojen piristykset

Moikka! 

Moni puhuu tähän aikaan vuodesta syysmasennuksesta ja siitä kuin ankeaa on, eikä millään jaksaisi tehdä mitään. On pimeää, kylmää, ei jaksa koulussa, väsyttää ja muutenkin voimavarat ovat vähäiset. Onhan syksy vähän sellaista, mutta onko moni huomannut kuinka paljon mahtavia asioita syksystä oikeasti löytää kun vähän viitsii nähdä vaivaa.


On totta että illat alkavat pimentyä ja koko ajan vain aikaisemmin. Pimeys kyllä on aika ankeaa ja alkaa väsyttää vain enemmän. Mutta mikä mahtavampaa kuin pistää kynttilöitä palamaan ja nauttia täysin kynttilän valosta. Tai sytyttää takkaan tuli ja nauttia sen tuomasta valosta. Valoisina aikoina sitä oikeasti ei huomaa, kuin paljon pienikin liekki tuo valoa ja kuin mieltä rauhoittavaa se voi olla. Kynttilät on mun ykkös juttu näin pimeinä syysiltoina samalla, kun juo teetä ja villasukat lämmittää jaloissa.


On myös totta että päivät kylmenevät ja kaikki se vihreys luonnosta häviää. Onhan kylmä inhottavaa ja minä vilukissana olen varsinkin hyvin arka kylmälle. Mutta eihän kukaan ole kieltänyt lisäämästä vaatetta? Saa kaivaa pipot ja huivit talvi kätköistä, pukea ne jälleen ja mennä hiukan hämäränä iltana pihalle kun ei palele yhtään. Käydä kävelyllä ja katsella tähtiä jotka näkyvät pimeässä niin selvästi ja kauniisti. Eikä pidä unohtaa niitä hienoja heijastimia mitä saa taas ripustella pitkin vaatteita. Ja vaikka luonnosta häviää vihreys tulee esiin kaikki luonnon kauniit värit, kun puut vaihtavat väriä ja kuin ne yhdessä luovat uskomattoman kauniin väri yhdeistelmän. Ja se ilta, kun hiljolleen ensi lumi alkaa sataa maahan ja tuo taas hiukan enemmän valoa pimeisiin päiviin.


Kesällä jo alan odottaa sitä kun saa sytyttää kynttilät, pukea kunnolla vaatetta ja juoda teetä kavereiden kanssa. Siksi syksy on  mielestäni aivan yhtä mahtava vuoden aika kuin jokainen muukin, kun osaa vain löytää ne mahdollisuudet ja nauttia niistä. 
Ja hei mikä sen mahtavampaa kun kerätä porukka kasaan, taskulamput käteen ja pimeä piilosta leikkimään, ei se valosalla onnistuisi.


Edelliseltä bloggaajalta sain tällaisen kysymyksen:
"Mitä ajatuksia herää sanasta unelmat. Voiko unelmat käydä toteen?"

Unelmat tuntuu jotenkin kaukaiselta, koska musta tuntuu etten itse unelmoi mistään, koska unelmat ovat hyvin arkisia ja pieniä ns. tavotteita elämään. Eikä niinkuin joillakin ja oikeasti vaadi isoja päätöksiä. Mutta uskon silti, että jokainen unelma on toteutus kelpoinen, jos vain itse sitä oikeasti tahtoo!



Seuraavalle heitän tämmösen kysymyksen:
Mikä sinusta on parasta syksyssä? Ja mikä auttaa sinut jaksamaan syksyn yli?

- Essi K 

1 kommentti :