maanantai 25. elokuuta 2014

Tervetuloa työelämään

Puoli vuotta sitten, kun etsin töitä, en ikinä uskonut, että saisin työpaikan, jossa voisin tehdä opinnäytetyön ja joka olisi vielä vakituinen työpaikka. Vielä vähemmän uskoin saavani työpaikan "julkisilta markkinoilta" eli ilman suhteita. Mutta tässä sitä ollaan: vakituinen työpaikka, jossa voin myös tehdä opinnäytetyön. Eikä kyseessä ole edes mikään harjoittelija tai trainee -tehtävä, vaan ihan asiantuntijan tehtävä. Nyt olen ihan kunnolla työelämässä. Se, mikä tässä yllätti minut, on se, että olen (toistaiseksi) pitänyt siitä, mitä työelämä on tuonut eteeni ja tehtäväkseni.

Ensimmäisen vakituisen työpaikan saaminen tuntuu hyvältä. Siinä on ihan oma fiiliksensä. Tunnen ylpeyttä siitä, että voin sanoa olevani tässä yrityksessä työntekijänä. Tunnen myös kiitollisuutta, koska työtoverit ovat olleet avuliaita ja kannustavia. Ilmapiirin on hyvä. On myös erittäin kannustavaa kuulla kiitosta omasta työstä ja aktiivisuudesta.

Ei työelämässä oleminen ole kuitenkaan ollut aina helppoa. Monilta osin haasteena on ollut se, että osaa etsiä ja kysyä tietoa ja on aktiivisena viemässä projekteja ja työtä eteenpäin. Koviakin haasteita tulee vastaan, tulee omaa vastuuta ja joutuu vastaamaan äärimmäisen vaikeisiin kysymyksiin (joihin ei ehkä tiedä edes mitä vastata), mutta sellaista se on välillä. Pitää vain puskea eteenpäin. Virheitä sattuu ja jos jokin asia pitää korjata tai tehdä uudestaan, niin sitten tehdään niin. Olen huomannut, että omalla asenteella ja aktiivisuudella voi paljon vaikuttaa siihen, miten kokee oman työnsä ja miten muut näkevät sinut henkilönä ja työntekijänä. Nyt kun syksy on alkanut, olen juuri noihin haasteisiin törmännyt melkein päivittäin. Nyt tuntuu siltä, että olen oikeasti mukana työelämässä. Se on toisinaan vähän pelottavaa, mutta pääsääntöisesti tunne on kuitenkin hyvä. Erityisen hieno tunne on se, kun kykenee vastaamaan johonkin haasteeseen.

Hassua ajatella näin jälkikäteen, että ei työelämässä oleminen ole sen kummallisempaa tai hankalampaa kuin mitä voisi olettaa. Opintojeni alussa pelkäsin järjettömän paljon työelämää. Minua pelotti ja jännitti valtavan paljon hakea töitä. Suoralta sanottuna en edes halunnut hakea töitä. En halunnut puhua tai ajatella työelämää ollenkaan, koska koin kaiken negatiivisen olevan siellä. Kuulin kaikenlaista ikävää ja huonoja kokemuksia työelämästä. En kuullut kenenkään sanovan, miksi töissä oli kivaa tai mitä hyvää työssä tapahtuu. Töitä tietty pitää tehdä, jotta voi elättää itsensä, mutta onko työelämä sen arvoista, jos sieltä jää käteen (rahan lisäksi) ainoastaan ärtymystä, stressiä, kaikenlaisia negatiivisia tunteita?

Osittain nuo pelot ja ikävät ajatukset työelämästä ovat hälvenneet iän myötä. Parin viime vuoden ajan ajatus työelämästä ja töiden hakemisesta ei ole ollut pelottavaa tai vastenmielistä. Nyt voin sanoa jopa nauttivani työelämästä. Toinen, paljon tärkeämpi huomio työelämän negatiivisuudesta / positiivisuudesta on se, että työelämässä, työpaikalla voi tapahtua kaikenlaista: hyvää ja huonoa. Hyvin usein puhutaan ainoastaan työelämän huonoista puolista. Stressaavasta työpäivästä saatetaan puhua hyvin negatiivisesti, mutta sekin voi olla vain tapa purkaa työstressiä, jotta jälkikäteen kotona voi rentoutua. Silti, työelämän hyvistä puolista en ole kuullut puhuttavan paljoakaan, jos ollenkaan. Ovatko työelämän hyvät puolet niin itsestään selvyys, ettei niistä tarvitse puhua? En tiedä, mutta minusta on harmillista, ettei työelämän hyviä puolia tuoda niin voimakkaasti esille kuin mitä voisi. Tai kenties minä en vain ole kuullut ihmisten puhuvan työelämästä positiivisessa mielessä kovinkaan usein. Tilanne voi olla täysin erilainen jonkun toisen nuoren elämässä. Koko käsitys työelämästä voi olla täysin eri toisella henkilöllä.

Työelämä, siinä missä elämä ylipäätänsä, on niin monipuolinen juttu, että siitä voi keskutella vaikka mitä ja ajatella vaikka mitä. Mutta omasta nuoren näkökulmasta sanoisin, että kyllä tuo työelämäkin avautuu positiivisena mahdollisuutena ja elämän sisältönä, jossa sopivaan paikkaan päädyttyään on mukava olla. Omalta osaltani olen alkanut olla taas eri elämän osa-alueilla aktiivisempi, kun on haasteellinen ja hyvä työ tuomassa säännöllisyyttä arkeen (mistä olen erittäin kiitollinen). Ja mielestäni on hyvä kiinnittää erityisesti huomiota työelämän hyviin puoliin. Jos joskus puhut työelämästä, tuo esille myös sitä, mikä siellä on hyvää. Eihän kukaan halua mennä sellaiseen, mistä kuulee pelkästään ikäviä asioita?

Päätän tämän kirjoituksen edellisen kirjoittajan kysymykseen vastaamiseen. Petra kysyi, mitä uutta harrastusta haluaisin kokeilla ja miksi. Haluaisin kokeilla jousiammuntaa. Tai, olen jo kerran kokeillut sitä ja siitä jäänyt fiilis oli aivan mahtava. Yritän tämän syksyn aikana aloittaa sen harrastamisen säännöllisesti. Laji on kiinnostanut monta vuotta, pääsääntöisesti siksi, että se tekee selälle hyvää. Se toisi siis hyvää vastapainoa istumatyölle. Toinen, mitä haluaisin kokeilla, on veitsen
heitto. Kuulostaa erikoiselta, jopa salaperäiseltä taidolta, joka voisi olla hauska osata. Minulla on taipumusta muutenkin pitää "soturijutuista" ja ehkä vähän erikoisemmista / harvinaisemmista lajeista.


Seuraavalle kirjoittajalle esitän seuraavat kysymykset:
1. Mikä oli ensikokemuksesi työelämään?
2. Mitä ajatuksia tämän hetkinen työelämä herättää sinussa?

Vielä viimeisenä lyhyt esittely itsestäni: Olen Leena, melkein valmistunut ohjelmistotekniikan insinööri. Oppari on enää jäljellä ja pyrin saamaan sen tehtyä tänä syksynä. Yeesissä olen ollut mukana noin puoli vuotta. Kirjoitin kesän aikana tänne vierailevana kirjoittajana, mutta nyt olen mukana säännöllisenä bloggaajana.

Oikein mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!

- Leena

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti