sunnuntai 31. elokuuta 2014

Elämää ulkomailla saksalaisen fudiksen kera

Moikka! Mun nimi on Essi ja olen ollut Yeesin messissä enemmän tai vähemmän sen perustamisesta saakka. Minulla on tyttöystävä ja asun kohta kolmatta vuotta ulkomailla. Ensimmäisen vuoden vietin Englannissa, jonka jälkeen pakkasin kamani ja muutin Berliiniin. Edes ulkomailla asuminen ei ole muodostunut esteeksi Yeesin toiminnassa mukana olemiselle!

Aurinkoinen päivä Berliinin keskustassa
Tämän hetkinen työelämä Berliinissä on yhtä seikkailua – koskaan ei tiedä mitä huominen tuo tullessaan! Uran rakentaminen uudessa maassa on siis täynnä kysymysmerkkejä. Oman aktiivisuuden tärkeyttä työnhaussa ei voi tarpeeksi korostaa! Ensimmäinen pidempiaikainen työpaikkani oli Itellan palveluksessa. Työ oli suhteellisen rankkaa varsinkin, koska päivät alkoivat jo kello 6:15. Tämä eroaa Berliiniläisestä toimistomaailmasta melkoisen railakkaasti – töihin mennään usein vasta 8-10 välillä..

Aloitan oman kirjoitusurani käsittelemällä niitä asioita, jotka saavat itseni joko äärimmäisen hyvälle tai huonolle tuulelle. Koska on kiva jättää positiiviset asiat loppuun keventämään mieltä, niin aloitetaanpa negatiivisista. Nimittäin mikään ei ole niin ärsyttävää kuin RASISMI! On lienee sanomattakin selvää, että samaa sukupuolta edustava pariskunta saa osakseen silloin tällöin myös negatiivista huomiota. Kun vielä lisätään, että tyttöystäväni on puoliksi tummaihoinen ja hänellä on sekä Saksan että Amerikan kansalaisuudet, niin kapeakatseisimmat putoavat viimeistään kärryiltä. Olemme siis naispariskunta, joka edustaa kolmea eri kansalaisuutta. Tämä valitettavan usein kerää hyi-hyit kaikilta alkoholisoituneilta puistosediltä..

Varsin jännää, että kaikki tämä ulkomaalaisille kaduilla huutelu tulee hyvin usein vastaan niiltä ihmisiltä, jotka eivät itse ole tehneet maansa hyväksi juuri mitään. Töissä käyvät veroja maksavat ihmiset harvemmin kehtaavat käyttää vähäistä vapaa-aikaansa pissit housussa asemalla töhöttämiseen ja törkeyksien huuteluun.  Itse olen tällä hetkellä ulkomaalaisen asemassa vieraassa maassa. Tämä on avannut aivan uuden näkökulman kyseiseen asiaan. Vieraaseen maahan muuttaminen tuo nimittäin taatusti vastaan haasteita niin kielen, opiskelun kuin työnkin suhteen, oli tuo maa sitten Suomi, Saksa tai mikä tahansa muu.

Tästä päästään siihen aiheeseen, joka saa minut äärimmäisen hyvälle tuulelle. Nimittäin ihmiset, jotka välittävät! Istuin kerran tyttöystäväni kanssa bussissa ja saimme seuraamme jonkun hieman (lue: erittäin paljon) alkoholia nautiskelleen herrasmiehen. Hän sitten alkoi mekkaloimaan miten on kamala, kun “tytöt tykkää toisistaan ja mölö mölö..”. Kun tätä oli jatkunut jonkin aikaa alkoivat muut hiljaisella päivävuorolla matkanneet matkustajat huutamaan takaisin tälle humaloituneelle herralle! Bussikuskin yhtyessä kuoroon herra joutui poistumaan bussista vähin äänin kesken matkaa.

Loppuun mainittakoon, että jos koet tulevasi syrjityksi minkä tahansa asian vuoksi, niin suosittelen lämpimästi olemaan hyvällä omalla tunnolla valikoiva oman lähipiirisi kanssa. Hyviltä kavereilta saat tukea ja voimaa edellä mainituissa tilanteissa! Huonommat saattaisivat vaikka kääntää takkinsa ja olla “kiusaajien” puolella. Hakeutumalla rohkeasti samalla aaltopituudella olevien ihmisten pariin rakennat itsellesi takuuvarmasti onnellisempaa tulevaisuutta!

Vaikka yllä mainitusta aiheesta tulikin lätistyä niin paljon, että itsekin hieman yllätyin, niin osasin onneksi edellä mainitun lisäksi keksiä myös erittäin pitkän listan muita asioita, jotka tekevät minut iloiseksi. Näitä ovat muun muassa kielten opiskelu, vapaaehtoistyö, lukeminen, Bejeweled Blitz-peli sekä urheilu (sekä penkiltä katsottuna että itse suoritettuna). En kehtaa alkaa kirjakriitikoksi eikä Bejeweled Blitz-pelistä kukaan jaksa lukea, joten pistelläänpä vähän penkkiurheilua tähän loppuun! Kaikki aina muutenkin toitottavat liikunnan tärkeydestä (no on se tärkeää, myönnetään), mutta kukaan ei koskaan ota puheeksi miten mahtava live-urheiluelämys lataa energia-akut pitkäksi aikaa!

Viimeisin livekokemukseni oli 23.8 Berliinin Olympiastadionilla, kun kaupungin ylpeys Hertha BSC sai vastaansa Werder Bremenin n. 60.000 ihmisen töllöttäessä paikan päällä. Itse peli päättyi karvaisesti 2-2. Seurasimme ottelua Herthan fanikatsomopäädyssä ja muodostimme alla näkyvän kuvion katsomoon pari minuuttia ennen pelin alkua.

Olimme tyttöystäväni kanssa tuolla aivan oikeassa yläkulmassa.

Tästä tapahtumasta olen saanut tarpeeksi energiaa ainakin jouluun saakka..

Kysymykseni seuraavalle bloggarille menee hyvin tämän postauksen teemaan. Jos muuttaisit ulkomaille, niin minne muuttaisit?


-Essi L.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti