torstai 15. toukokuuta 2014

Asioilla on tapana järjestyä

Kliseinen sanonta, minkä jokainen meistä on kuullut ja useimmat itsekin sanoneet. Tämän lauseen kuulee usein silloin, kun jollakin on paha olla, kenties jollekin sattunut jotain ikävää tai mieli on muuten maassa.  Niin kuin monessa muussakin lausahduksessa, on tässäkin oma totuudenmukainen ja järkevä ideansa. Olen itsekin todennut sen useita kertoja paikkansapitäväksi. Mutta lohduttaako kuitenkaan kuluneen sanonnan kuuleminen, jos autettavalla on todella paha olla? Toinen usein käytetty sanonta vastaavassa tilanteessa on: "tiedän miltä sinusta tuntuu". Tämän lausahduksen suhteen kannattaa olla varovainen, sillä jokainen meistä on yksilö ja samankaltaisetkin asiat voivat tuntua eri ihmisistä erilaisilta. Jos on itse kokenut samankaltaisen tilanteen ei mikään estä kertomasta, sitä miten siitä itse on selvinnyt. Tällaista kokemusta on järkevää hyödyntää ja toivoa on syytä pitää yllä, mutta kannattaa olla tarkkana siinä miten asiat esittää.

Miten sitten pitäisi olla tukena, jos läheisellä on paha olla? Mitä pitäisi sanoa? Auttajan voi olla vaikeaa keksiä sanottavaa ja tämän vuoksi tulee turhautunut olo. Haluaisi auttaa enemmän ja paremmin. Moni ei edes uskalla puuttua läheisen asioihin, koska ajattelee että ei osaa auttaa tai että ongelma on liian henkilökohtainen. Kaikista tärkeintä on kuitenkin olla läsnä ja kuunnella. Ei tarvitse olla mikään kriisiavun ammattilainen tai psykologi helpottaakseen toisen oloa. Auttaakseen tarvitsee vain antaa omaa aikaansa! Ei tarvitse sanoa mitään ihmeellistä, tärkeintä on että autettavalla on joku kenelle puhua ja joku joka tarvittaessa auttaa arkisissa asioissa ja auttaa ammattiavun pariin, jos sellaiselle on tarvetta.

Kysymys edellisen viikon bloggaajalta: mikä sinua helpottaa hetkenä jolloin mikään ei tunnu sujuvan? Silloin tällöin tulee hetkiä jolloin tuntuu siltä, että mikään ei suju. Tällöin pyrin tarkastelemaan asioita järkevästi ja miettimään onko tämä murehtimisen arvoinen tilanne. Jos totean, että vastoinkäymiset on vain mitättömiä pikkujuttuja, pyrin unohtamaan tällaiset fiilikset ja ajattelemaan positiivisesti. Usein huomaan, että tällainen olo tulee nälkäisenä ja väsyneenä, tällöin pyrin luonnollisesti tankkaamaan ravintoa ja lepäämään. Kovemman paikan tullen pyrin hakemaan tukea läheisiltäni.

Haaste seuraavalle kirjoittajalle:
Tee jokin hyvä teko ja kerro omassa blogikirjoituksessasi mitä teit! Sen ei tarvitse olla mitään suurta ja ihmeellistä, riittää että teet jotain!

Hyvää kesää kaikille!

Teemu

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti