tiistai 15. huhtikuuta 2014

Hyvä olo taattu



Kävin terveysasemalla yli kaksi viikkoa vaivanneen flunssan takia. Tahdoin tarkistaa, että kyse ei ollut tulehduksesta, johon tarvitsisin antibioottikuurin. Ilmeisesti surun takia olen syksyn ja talven aikana ollut kolme kertaa pahasti kipeä, parina edeltävänä vuonna en edes kerran. Nuori terveydenhoitaja kysyi oireista ja tarkasti kurkun. Hän totesi kyseessä olevan virus, ei bakteeri. Kerroin, ettei virus ollut tarttunut miesystävääni, vaikka asutaan saman katon alla, mutta minulle tämä on jo kolmas kerta syksyn ja talven aikana. Hän sanoi sen, minkä jo ennestään tiesinkin: vastustuskyky heikkenee stressin takia ja muista syistä. Hän kysyi, olenko ollut haastavassa elämäntilanteessa jonkin aikaa. Itku tuli ja kerroin äitini menehtymisestä. Terveydenhoitaja oli sympaattinen ja kysyi, tahdonko puhua asiasta. Vastasin itkien ja kuiskien: oon puhunut asiasta jo väsymykseen asti, en jaksa enää. Kiitin ja poistuin kohteliaasti.

Parin päivän päästä tuli vihdoinkin emotionaalisesti parempi olo ja flunssa hävisi. Menetyksen jälkeen sureminen ja ikävä kuuluvat asiaan, mutta onneksi nyt, usean kuukauden jälkeen, olen alkanut tuntea oloni enemmän normaaliksi ‒ enemmän omaksi itsekseni. Vihdoinkin itken viikon aikana vähemmän. Jonkinlaista eheytymistä ja parantumista tunteiden ulottuvuudessa on tuntuvasti tapahtunut. Aurinko tuli esiin pääkaupunkiseudulla, alkoi uusi inspiroiva ja motivoiva kurssi luovien menetelmien käytöstä työssä, sain uutta energiaa opinnäytetyön työstämiseen ja järjestin laatuaikaa läheisille ihmisille. En ole pitänyt itsestäni erityisen hyvää huolta vähään aikaan, mutta nyt tahdoin muutosta: liikuin enemmän, kävelin taas kaikkialle; keskityin taas terveelliseen syömiseen, mikä tarkoittaa tiheästi ja säännöllisesti maukkaita salaatteja; ja tilasin ajan hierojalta, joka vapautti selästäni sellaiset hermo- ja lihaslukot, että pitkästä aikaa tunsin oloni kevyeksi ja vetreäksi. 

Yksityiselämässäni olen vuorovaikutuksessa vain tiettyjen ihmisten kanssa ja sekin tekee hyvää. Olen oppinut välttää ihmisiä, joiden kanssa minulle ei tule hyvä olo. Tunnen, että niiden ihmisten motiiveihin en luota. Koen heidän puheensa ja tekonsa epäaidoksi. En saavuta tasapuolista, tervettä, saatika syvällistä kanssakäymistä heidän kanssa. Tälläiset viestit kannattaa ottaa tosissaan, koska ne paljastavat sen tärkeän asian, että tiettyjen ihmisten seura ei sovi sinulle. Pitkällä tähtäimellä yhteys heidän kanssa voi jopa vaarantaa mielenterveytesi. Edellinen kirjoittaja kysyi, minkälainen on mielestäni hyvä ystävä. Hyvä ystävä lämmittää kuin aurinkoinen päivä, motivoi kuin mielenkiintoinen kurssi, energisoi arjen puuhiin, ja on yhtä hyväksi mielenterveydelle kuin terveelliset elämäntavat. Oman mielenterveyden takia kannattaa välttää ihmisiä, joiden seurassa ei tule hyvä olo, ja hyvän ystävän tunnistaa siitä, että hänen kanssa on hyvä olo taattu.