torstai 6. helmikuuta 2014

Moi kaikille!

Rispektit viime viikon kirjoittajalle Erjalle, joka uskalsi avautua rankasta aiheesta. Jokainen varmasti kamppailee jossain elämänvaiheessa samojen asioiden kanssa,  mutta niistä julkisesti kirjoittaminen on eri asia.  

Itselläni vuosi 2014 on lähtenyt vauhdilla käyntiin. Alkuvuoden Lontoonreissu antoi paljon iloa ja energiaa eikä sen jälkeen peukaloita jääty pyörittelemään.  Pari viikkoa sitten sain viestin kaverilta Facebookissa vapaasta asunnosta. Olin pitkään miettinyt kotoa pois muuttamista, mutta asia ei ollut niin ajakohtainen, että olisin varsinaisesti etsinyt kämppää. Asunnon vuokra kuitenkin houkutteli kyselemään lisää, ja pari päivää myöhemmin allekirjoitin vuokrasopimuksen! Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan tuntui mahtavalta saavuttaa uusi ja vielä näinkin suuri etappi elämässä. Vastuunottaminen ja oma rauha ovat tärkeitä itsenäistymisen prosessissa, mutta päällimmäisenä mieleen juolahtaa se, kuinka tärkeää vapaus on. Irtautuminen perheestä ja turvallisesta ympäristöstä tuo valtavan määrän itsevarmuutta, mikä taas vahvistaa ihmistä ottamaan suuria askeleita tulevaisuudessa. Itse olen vasta pikkuhiljaa ymmärtämässä kuinka tärkeä asia ihmisen vapaus on. Enkä tarkoita välttämättä fyysistä vapautta, vaan henkistä. Haluaisin itse pyrkiä olemaan riippumaton muista ihmisistä ja kyetä tekemään omat itsenäiset päätökset elämässä eikä kulkea massan mukana. Nyky-yhteiskunnassa on toisaalta vaikeata olla alistumatta ympäristön painostukselle, mutta pienikin rimpuilu jo osoittaa, että ihmiset pystyvät tekemään omatkin päätöksensä. Tällaisia asioita tulee miettineeksi, kun yksin tässä uudessa 15m2 lukaalissa hengailee! 

Näin pienessä asunnossa on tärkeää pitää myös pää selvänä joten tässä välissä olisi hyvä vastata Erjan asettamaan kysymykseen. Olen vielä sen verran nuori, etten välttämättä tunne vielä itseäni tarpeeksi hyvin tietämään mikä toimii parhaiten henkisen hyvinvointini huolehtimisessa. Tiedän kuitenkin, että kunnon hikitreeni salilla piristää enemmän kuin mikään muu! Todella hyvänä kakkosena tulee tietenkin sosiaaliset kanssakäymiset. Käytiin ne sitten naapurin, äidin tai parhaan kaverin kanssa niin puhua pitää! Viime syksynä pitämäni tipattoman aikana huomasin myös, että ajatukset kulkevat selkeämmin, eikä koko ajan masenna. Yksi uudenvuodenlupauksistani olikin vähentää juhlimista, jotta jäisi sitä rahaakin vähän säästöön. 

Mutta takaisin aiheeseen! Itse pidän erityisen tärkeänä tehdä niitä asioita mitkä ovat itselleen mieluisimpia ja muistaa myös jutella niistä asioista ihmisten kanssa! Musiikki on myös ollut elämässäni aina suuressa roolissa ja se on yhä yksi tärkeimmistä ja turvallisimmista asioista minulle. Musiikki sopii jokaiseen mielentilaan. Nämä asiat ovat ainakin oman mielenterveyteni kannalta erittäin tärkeitä. Vaikka olisikin riippumaton muista ihmisistä, ei se tarkoita sitä, etteikö ihminen tarvitsisi sosiaalisia kanssakäymisiä. Eihän se oman itsensäkään löytyminen tapahdu ilman muita ihmisiä!  Vaikka vapaus ja itsenäisyys ovat hienoja ja tavoittelemisen arvoisia asioita, on ihmisillä kuitenkin yksi tai useampi läheinen kenen mielipide painaa paljon. Siksi seuraavalle kirjoittajalle kysymys kuuluukin, kenen mielipidettä elämässäsi arvostat eniten?

Hyvää viikonloppua kaikille!


-Laura

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti